perjantai 16. marraskuuta 2012

Helppoja nukkeja

Nelli Niittylä

Kissa
Työ on tehty puutikun ympärille, jonka toisessa päässä on massapallo. Massapallo oli sen verran pienikokoinen pääksi, joten sitä on suurennettu pyörittämällä sanomalehteä pallon ympärille. Samalla muotoilin sanomalehden ja maalarinteipin avulla korvat. Maalarin teipillä myös sidoin sanomalehden kiinni ja samalla varmistin, että pinta jää tasaiseksi. Tämän jälkeen peitin ”pään” puumassan avulla.  Viimeisenä vaiheena pää on väritetty vahaliitujen avulla.





Kroppa kissalle on toteutettu maalaushuovan avulla ja kädet ovat piippukrassia. Maalaushuovasta tehty kroppa on tehty tekemällä ensin keltaisella peitevärillä pohja, jonka päälle on vedetty mustia raitoja. Näin mustaväri on hiukan päässyt leviämään. Näin nukkejen teossa pystyyy hyödyntämään maalaushuopaa.
 Piippukrassin pyöräytin kertaalleen tikun ympärille. Maalaushuopa on liimattu Erikeeperin avulla reunoista yhteen. Maalaushuopa/ kissan kroppa on yhtä kappaletta (hartiat muodostavat taitekohdan). Reunoista on leikattu sen verran, että on saatu syntymään haluttu muoto.

Itse ainakin koen, että syntyneitä nukkeja voisi käyttää myös esim. nukketeatterissa mukana. Mielestäni minun tekemäni kissahahmo soveltuisi myös hyvin äidinkielen tunnille - muistuttaahan se jonkin verran aapisen Tahvo kissaa.

Kuten maalaushuopa, myös puumassa oli minulle uusi materiaali. Sen eduksi voisi laskea sen, että se on melko siisti materiaali käytettäväksi. Esimerkiksi jos vertaa saveen, savesta syntyy melko paljon sotkua ja se likaa myös kädet. Alkukasvatusikäisillä kuitenkin helposti syntyy sotkua (kuten myös vanhemmillakin lapsilla), joten siinä mielessä puumassa sopii hyvin alkukasvatusikäisille. Tunnista ei ainakaan tarvitse kovin paljoa ylimääräistä käyttää siivoukseen. Puumassa on kuitenkin melko kallis materiaali kouluihin käytettäväksi, joten sitä ei todennäköisesti kovin suuria paloja per oppilas saa käytettäväksi. Itse huomasin myös, että puumassa alkaa kuivua melko nopeasti ja silloin se alkaa ikään kuin halkeilemaan ja siitä on tämän jälkeen vaikeampi lähteä työstämään. Yritin estää kuivumista kastelemalla, mutta siitä ei ollut apua kuin hetkellisesti. Joten kun puumassa alkaa käyttää materiaalina, silloin on tiedettävä mitä siitä tekee - ylimääräisiin kokeiluihin ei ole hirveästi aikaa. Puumassaa ei kuivumisen vuoksi voi antaa myöskään lapsille kovin suuria palasia.


Ellinoora Pajuenen

Sammakkoa vartaassa
Nuken muotoileminen sanomalehdistä oli ensin ajatuksena kömpelö. Saisinko muodostettua pyöreälinjaisen sammakon, johon ei jäisi ikäviä kulmia tai kuoppia? Maalarinteipillä sai paljon tasaista jälkeä ja puumassallahan voi viimeistellä pahimmat möykyt. Loppujen lopuksi sanomalehti oli täydellinen materiaali, sillä se on tarpeeksi tukevaa nuken tikkua varten, mutta tarpeeksi kevyttä nuken liikuttamiseen. Nukke oli  nopea tehdä kun muovaili kokonaisen eläimen, mutta pelkän pään jatkaminen kankailla ja askarrellen on myös hauska ajatus. Sanomalehdestä olisi jo paljon vaikeampi muotoilla raajoja tai häntiä, joten muovailussa kannattaa suosia yksiosaisia muotoja. Kokonainen eläin kannattaa siis tehdä vain, jos sen muoto on yksinkertainen.

Puumassa oli uusi tuttavuus. Se oli aika tahmeaa käsitellä ja käytinkin aika paljon kynnen pintaa sen muovaamiseen. Vesi ei tuntunut auttavan, sillä tahmaisuus palasi nopeasti takaisin enkä viitsinyt läträtäkään vettä. Onnistuin kyllä työstämään massan loppuun asti hermostumatta tai edes harmistumatta, mutta lapsille massa saattaisi olla turhauttavaa. Tai sitten pitäisi vain läträtä vedellä. Toinen huono puoli puu-, korkki- ja kivimassoissa on niiden korkeahko hinta. Puumassa oli kuitenkin tähän käyttötarkoitukseen todella toimiva. Korkea hinta ei siis haittaa, kun työn koko on sopiva ja tarvitaan kevyttä massaa. Juuri tällaiseen teatterinukkeen massa sopiikin keveytensä takia. Nukkea on vaivatonta pidellä ylhäällä. Massa on myös todella riittoisaa, varsinkin kun sitä käyttää vain päällystämiseen. Värjäsin sammakkoni vahaliiduilla, mikä sopi sammakon nahkaan hauskasti. Liiduilla oli kuitenkin vaikeampi värjätä ahtaammat paikat. Siveltimellä maalaten saisi siis varmemmin värjättyä koko hahmon, mutta vahaliidut eivät ole niin sottaisia. Paras väline massan värjäämiseen on hyvä määrittää lopputuloksen visuaalisuuden mukaan. Sammakolle sopi rosoinen reikiä jättävä liitupinta.

Nukketeatterin tekeminen on loistava tapa integroida kuvataidetta, käsityötä sekä äidinkieltä ja ilmaisua. Lisäksi nukketeatteriin ja opetukseen voi liittää kaikkia muitakin oppiaineita ja aihekokonaisuuksia.



Eeva Jääskeläinen

Halusin kokeilla nuken teossa jotakin muuta kuin puumassaa. Huomasin, että melkein jokainen nuken tekijä käytti puumassaa, joten itse päädyin vaahtomuoviin. En kuitenkaan voinut toteuttaa täysin ajatuksiani nukesta, koska käytössä oli vain pieniä
vaahtomuovin paljoa. Jos lapset muotoilevat nukkea vaahtomuovista, kannattaa heille varata riittävän suuret palat, jotta lapsi voi toteuttaa ajatuksensa mahdollisimman paljon haluamallaan tavalla. Vaahtomuovin leikkaaminen onnistui hyvin mutta vaatii kärsivällisyyttä. Muodon saaminen ja hakeminen oli minulle hieman haastavaa. Jääkarhun nenä on liimattu kuumaliimalla. Maalasin nuken pullopeitevärin ja liiman sekoituksella, jotta väri kestäisi ja tarttuisi paremmin. 





Elsa Miikkulainen

Puumassa uusi, mutta erittäin mieluisa tuttavuus! Helppo ja riittoisa materiaali, toimii eriikäisillä ja eritaitoisilla. Omasta työstäni tuli aika pelkistetty, mutta se mitä tunnilla havaitsin muiden töistä ja myös ryhmäläisteni töistä olen vakuuttunut, että tällä materiaalilla saa helposti erittäin näyttävää ja elävää pintaa. Syntyy erilaisia, monipuolisia töitä. Helppo muokata ja koristella. Kuivuu nopeasti, joten ylimääräinen massa pitää suojata välittömästi ja hyvin. Hyvänä kokemuksena myös on se, että puumassa on mielestäni huomattavasti miellyttävämpi työstää kuin käsiäkuivattava savi.

Elävää ja kestävää pintaa. Nukke kulki ehjänä laukussa kotiin ja on edelleen voimissaan. Oman työni rakensin massapallon ympärille ja uskon, että niin kannattaa tehdä myös lasten kanssa. Suurimmat pinnat päällystetään puumassalla, näin säästetään myös materiaalia. Muotoja pystyy  massasta rakentamaan helposti, vaikka alkuun epäilinkin kuinka hattu kiinnittyy neken päähän, mutta ongelmia ei kuitenkaan ollut. Tukevasti on hattu edelleen päässä samoin keppi vartalona.

Tämä on ehdottomasti materiaali, jota minun luokassani tullaan käyttämään, jos vain mahdollista. Tässä pystyy myös yhdistämään kuvataidetta ja käsitöitä. Nukelle voidaan esimerkiksi kuviksen tunnilla rakentaa pää ja vartalo puumassasta.



Anna Reponen
En ole ennen käyttänyt paperimassaa, joten päätin tehdä nuken siitä. Voin suositella paperimassan käyttöä esi-ja alkuopetukseen, lapsista olisi varmasti hauska päästä itse sekoittamaan massaa. Itse sekoitin massan sekaan vielä hieman erikeeperiä, jotta sidos pysyisi paremmin koossa ja maali tarttuisi siihen. Muotoilu toisaalta oli ehkä hieman sotkuista ja haastavaa, mutta itse tein vaahtomuovista ja teipistä paperimassan alle muodon, jonka päälle muotoilin sitten massasta varsinaisen nuken hahmon. Tätä samaa voisi käyttää lasten kanssa. Lasten kanssa kannattaisi tehdä ehkä hieman kookkaampia hahmoja. Myöskään pienten yksityiskohtien tekeminen ei paperimassalla oikein onnistu.
Paperimassan päälle maalaaminen on helppoa ja väri levittyy siihen hyvin. Itse käytin pullopeitevärejä. Tein nukelleni pään ja käpälät paperimassasta/vaahtomuovista, jotka massan kuivuttua maalasin. Etutassut kiinnitin rautalankaan jonka kiinnitin tikkuun jonka päähän olin myös pään kiinnittänyt. Nukkeni sai päälleen harmaan mekon, jonka alahelmaan liimasin toiset tassut. Helppo nukke ja täysin sovellettavissa alkuopetukseen.


Soile Hietanen

Käsittelin elämäni ensimmäistä kertaa puumassaa ja materiaalina se on toimiva. Yritin tehdä tonttutytön puutikkuun niin, että pään tein askartelupallosta, johon lisäsin muotoa laittamalla sanomalehteä maalarinteipillä pallon päälle. Kuorrutin pään puumassalla ja yritin muotoilla siihen kasvot. Pään kiinnitin puutikkuun. Mekkoa varten maalasin maalaushuopaa punaiseksi. Mekon kiinnitin liimalla. Kädet ja jalat tein piipunrassista.
Puumassan käsittely ei ole sotkuista puuhaa, joten sopii erinomaisesti pienille oppilaille. 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti